Aikaa sitten mietin, että mistä Ari mahtaa tulla junalla Levottomien lopussa.
Tänään katsoin junasta peltolakeuden yli metsänreunaan, muistelin teini-ihastusta ja oivalsin, että saatan tänään olla matkalla juuri sieltä mistä Arikin - seesteisenä ja tiedostavana. :)
26.9.2009
16.9.2009
Menettämisen pelko
Taas satutin sanoillani vaikka tarkoitin hyvää.
En pysty uskomaan, että loukkaisin tarkoituksella tai, että pystyisin saamaan siitä jotakin kiksejä. -Asioista olis niin paljon helpompi olla välittämättä.
Ehkä pitäisi mennä terapiaan kattomaan peiliä, mutta en voi enää nöyrtyä sen pelon edessä, että jätän asioita sanomatta vain, koska pelkään toisen lähtevän. En suostu enää elämään siinä riippuvuudessa.
En pysty uskomaan, että loukkaisin tarkoituksella tai, että pystyisin saamaan siitä jotakin kiksejä. -Asioista olis niin paljon helpompi olla välittämättä.
Ehkä pitäisi mennä terapiaan kattomaan peiliä, mutta en voi enää nöyrtyä sen pelon edessä, että jätän asioita sanomatta vain, koska pelkään toisen lähtevän. En suostu enää elämään siinä riippuvuudessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)