Keskittymiskyky

Olen aina tehnyt työni paremmin pienessä hälyssä. -Pystynyt keskittymään paremmin.

Vai onko itseasiassa niin, että virikkeellisessä ympäristössä en häiriinny ja koe huonoa omaatuntuoa keskittymisen jatkuvasta katkeamisesta, siten kuin rauhallisessa ympäristössä.

Keskittymisen jatkuva herpaantuminen hiljaisuudessa ja virikkeiden etsiminen sitten muilla tavoin häiritsee ja vaivaa. Ja siitä aiheutuvan huonon olon ja ongelmat voi peittää hankkiutumalla paikkaan jossa sen voi laittaa ympäristön syyksi.

Oivalluksia ehdottomasta rakkaudesta

Ajoittain sitä on kovin yksin ja tyytymätön itseensä. Kuitenkin itseään tulisi rakastaa ja itsensä tulisi hyväksyä. Jos on omaksunut negatiivisen sisäisen puheen, voi itsensä hyväksyminen olla joskus työn takana.

Kun itse ei jaksa tai pysty, huonoa oloa voi paikata myös toisen hyväksynnällä ja rakastettuna olemisen tunteilla. -Tämä on yksi parisuhteen ihanuuksia, mutta voi pahimmillaan olla läheisriippuvuutta.

Uskossa olevat kuvailevat suhdetta jumalaansa rakkaudella. Että heitä rakastetaan ja heidät hyväksytään ehdoitta. -Tämä ulkoa tuleva ehdoton ja jatkuva rakkaus on vahva mielikuva joka voi auttaa elämässä pitkälle ihan ilman sen kummempaa vakaumustakin. (Toki tarina rakkauden syystä tekee siitä vahvemman, jos sen olemassaoloa alkaa epäillä.)

Onko tämä ympyrän alkupää?

Muistan miettineeni joskus tämä blogin alussa, että mitä sanoa omalle lapselle ensimmäisten sydän surujen kohdatessa.
Tänään sama ajatus tuli mieleeni, mutta nyt tietäisin mistä kertoa. -Ehkä kirjoittamisesta on sikäli ollut apua.

Ero on aina vaikea. Toiseen investoi aina osan itsestään; uskaltaa, luottaa, toivoo ja saa tukea.
Kaikki nämä ovat hyviä asioita joiden kuuluukin tapahtua. Suhteessa kohtaa vahvoja tunteita ja oppii niitten kautta itsestään.
Kuitenkin tärkeintä erossa on muistaa, että vaikka toinen tuntuu vievän osan itsestä, se on juuri se osa itsestä, joka kasvaa takaisin. Siksi on tärkeä pitää omasta itsestä huolta, eikä antaa itseään kokonaan erossa pois - tekemällä niin ei kuitenkaan saa toista takaisin, vaan menettää itsensäkin.

Ehkä eron jälkeisestä ajasta pitäisi tehdä virallinen itsestään nauttimisen ja vaikka uusien harrastusten aloittamisen paikka.

Suorituspaineita

Tänään oivalsin että minulla on selkeästi suorituspaineita.

Olen niputtanut tunnevajeen ja suorittamisen yhteen. -Koska hyvätkään suoritukset eivät ole tuoneet hyväksyntää ja rakastamista, erinäisten laskutoimitusten tuloksena olen todennut, että suorituksianikaan ei hyväksytä.
Mieluummin koitan välttää haastavia tehtäviä, jos ympäristö ei luo tunnetta, että sen onnistuminen ei ratkaise olemassaoloni oikeutusta.

Ehkä juuri siitä syystä pidän seksissä myös alistettuna olemisestakin. Riittää kun oon leikkikalu ja samalla koen olon hyväksytyksi ja rakastetuksi.

Pornofilmiä

Elämä on kuin pornofilmi, silloin tällöin panemista. Ja siinä välissä ihan täyttä paskaa..
Ismo L.

Jotain parannettavaa?

Ehkä ihmisen, elämän ja maailman perusluonne on olla epätäydellinen ja ainaisessa muutoksessa.
Ehkä asioita ei tarvitsekaan saada valmiiksi - jos vain hyväksyy oman epätäydellisyytensä ja keskeneräisyytensä,
Loppujen lopuksi, virheet tekevät meistä yksilöitä.

Seksin paheellisuudesta

Seksiä on kai opittu pitämään pahana ja likaisena hieman samasta syystä kuin muita -vaarallisempia- nautintoaineita. Seksi aiheuttaa riippuvuutta siinä missä muutkin nautintoaineet ja todennäköisesti siksi yhteiskunta on koittanut opettaa varauksellista suhtautumista siihen.
Estoton seksin harrastaminen ja matala aloituskynnys tuovat toki vapautunutta iloa elämään, mutta sen rajoittaminen tarpeen tullen voi olla haastavaa.

Melankolia on pop

Ihminen kaipaa lisää sitä mikä palauttaa mieleen lapsuuden traumat, koska se tuntuu turvalliselta.
-Mitä melankolian ja synkistelyn tarve kertoo suomalaisista?

Junamatka seesteisyyden lähteeltä

Aikaa sitten mietin, että mistä Ari mahtaa tulla junalla Levottomien lopussa.

Tänään katsoin junasta peltolakeuden yli metsänreunaan, muistelin teini-ihastusta ja oivalsin, että saatan tänään olla matkalla juuri sieltä mistä Arikin - seesteisenä ja tiedostavana. :)

Menettämisen pelko

Taas satutin sanoillani vaikka tarkoitin hyvää.

En pysty uskomaan, että loukkaisin tarkoituksella tai, että pystyisin saamaan siitä jotakin kiksejä. -Asioista olis niin paljon helpompi olla välittämättä.

Ehkä pitäisi mennä terapiaan kattomaan peiliä, mutta en voi enää nöyrtyä sen pelon edessä, että jätän asioita sanomatta vain, koska pelkään toisen lähtevän. En suostu enää elämään siinä riippuvuudessa.