Tänään oivalsin että minulla on selkeästi suorituspaineita.
Olen niputtanut tunnevajeen ja suorittamisen yhteen. -Koska hyvätkään suoritukset eivät ole tuoneet hyväksyntää ja rakastamista, erinäisten laskutoimitusten tuloksena olen todennut, että suorituksianikaan ei hyväksytä.
Mieluummin koitan välttää haastavia tehtäviä, jos ympäristö ei luo tunnetta, että sen onnistuminen ei ratkaise olemassaoloni oikeutusta.
Ehkä juuri siitä syystä pidän seksissä myös alistettuna olemisestakin. Riittää kun oon leikkikalu ja samalla koen olon hyväksytyksi ja rakastetuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti